Tällaisia oli, ja heitä varten Suomenlinnassa toimi Työvelvollisten kurinpitokomppania, jossa palveli samalla tavalla sotapalveluksesta erillään pidettäviksi julistettuja rikollisia.

Tunnetuin heistä lienee 5.11.1941 teloitettu aseistakieltäytyjä Arndt Pekurinen (1905-1941). Hän oli jo syksyllä 1924 ollut esteettä poissa kutsunnasta. 15.11.1929 hänet pidätettiin ja toimitettiin alokkaaksi Uudenmaan Rykmenttiin Santahaminaan. Siellä hän kieltäytyi ottamasta varusteita ja pukeutumasta sotilaspukuun. Rangaistukseksi hän sai 3 vuorokautta arestia. Kun hän sieltä vapauduttuaankin jatkoi vastarintaansa, hänet vietiin mielentilatutkimukseen Lapinlahden sairaalaan. Siellä hänet todettiin terveeksi ja palautettiin Santahaminaan 17.12.1929. Mutta Pekurinen kieltäytyi edelleenkin pukeutumasta sotilaspukuun. Koska hän ei näin halunnut täyttää hänelle asevelvollisena kuuluvia velvollisuuksiaan, sotaväen päällikkö julisti hänet sotapalveluksesta erillään pidettäväksi ja käytettäväksi puolustuslaitoksen etua tarkoittavaan työhön sen ajan, jonka hänen oli palveltava vakinaisessa väessä. Pekurinen vietiin jo 18.12. Suomenlinnaan, Työvelvollisten kurinpitokomppaniaan. Sielläkin hän jatkoi vastarintaansa. Aluksi hän sai 10 vuorokautta arestia, sitten 4, 6 ja 9 kuukautta vankeutta samasta rikoksesta: esimiehen käskyn täyttämättä jättämisestä. Lopulta vuonna 1931 saatiin aikaan maamme ensimmäinen siviilipalveluslaki, mutta se oli voimassa vain rauhan aikana. Marraskuussa Pekurinen vietiin väkisin rintamalla, jossa hänet ammuttiin, koska hän ei suostunut menemään etulinjaan.

En osaa sanoa Vennolasta – näin sivutoimihistorioitsijana – enempää, keskustelu löytyy kokonaisuudessaan valtiopäivien pöytäkirjoista.

Kalervo Palsa on yhden historioitsijakaverini suosikki joten en malttanut olla käyttämättä nimeä otsikossa. Sen oli tarkoitus olla huumoria, mutta ko. sarjakuvaa ei tosiaan voi suositella kaikille.

Kuulemani mukaan Ylikangas ei enää nykyisin tee asiakirjojen varsinaista tutkimustyötä itse, vaan uskoo sen paljolti avustajien tehtäväksi. En tiedä, onko siinä perää, mutta assistentin laatimat huonot muistiinpanot kyllä selittäisivät tämän kardinaalivirheen. Samoin kuin sen edellisen kömmähdyksen “asevelvollisuuslakiin sorvatun pykälän” kanssa, joka olikin pienkokoelmien valossa sitten aivan jotain muuta kuin mitä emeritusprofessori oli halunnut uskoa.

Mainittu Vennolan kritiikki upseeristoa kohtaan näyttäisi kaiketi vastanneen aika hyvin Edistyspuolueen tuolloista poliittista linjaa? Mikä muuten oli Vennolan kanta jääkäriliikkeeseen? Sävynsä puolesta on nimittäin hankala arvioida suoralta kädeltä, suuntautuiko tuo palaute tsaarin aikana koulutettua esiupseeristoa vai jääkäriupseerien ruotsinkielistä osaa vastaan. Varsinainen puhdistushan tapahtui upseerikunnassa vasta pari vuotta myöhemmin.

(Sen verran voisi tosin Ylikankaan puolesta sanoa, että tuo bloggauksen otsikko… no, jotkut meistä ovat erehtyneet lukemaan sen Kalervo Palsan sarjakuvan. Ehkä tuossa allegoriassa ammutaan siis jo _hiukan_ liian kovilla…)

Cheers,

J. J.